Hammassäryn ensiapu – milloin hoitoon tai päivystykseen?

Hammassärky voi alkaa äkillisesti tai kehittyä vähitellen. Kipu voi tuntua hampaassa, ikenessä tai leukaperissä ja säteillä korvaan tai ohimolle. Ennen hammaslääkäriaikaa kipua voi yrittää lievittää turvallisilla ensiapukeinoilla, mutta voimakas tai paheneva särky on syytä tutkia nopeasti.

Jos hammassärkyyn liittyy turvotusta, kuumetta, märkäeritettä, nielemisvaikeutta tai suun avaamisen vaikeutumista, tarvitaan kiireellistä arviota. Tässä potilasohjeessa kerrotaan, mitä hammassärkyyn voi tehdä kotona ja milloin on syytä hakeutua hammaslääkäriin tai päivystykseen.

Mitä hammassärkyyn voi tehdä ennen hammaslääkäriaikaa?

Kipeä alue kannattaa pitää mahdollisimman puhtaana harjaamalla hampaat varovasti. Hammasvälit voi puhdistaa, jos se onnistuu ilman voimakasta kipua. Kipeällä hampaalla pureskelua sekä oireita pahentavia kylmiä, kuumia ja hyvin makeita ruokia kannattaa välttää.

Apteekista ilman reseptiä saatava kipulääke voi helpottaa oloa ennen hammaslääkäriaikaa, jos lääke sopii sinulle. Lääkettä tulee käyttää pakkauksen ohjeen tai terveydenhuollon ammattilaisen antaman ohjeen mukaisesti.

Kipulääke voi lievittää oireita tilapäisesti, mutta se ei poista hammassäryn varsinaista syytä. Särkyvä hammas kannattaa tutkia, vaikka kipu välillä helpottaisi.

Milloin hammassärky kannattaa tutkia nopeasti?

Varaa aika hammaslääkärille mahdollisimman pian, jos kipu:

on voimakasta tai pahenee
herättää yöllä
jatkuu pitkään kylmän tai kuuman jälkeen
tuntuu sykkivänä tai jatkuvana
pahenee purressa
palaa toistuvasti
liittyy lohjenneeseen hampaaseen tai irronneeseen paikkaan.

Nopea tutkiminen on tärkeää myös silloin, jos hammas tuntuu muita hampaita korkeammalta tai ikeneen ilmestyy turvotusta, märkäeritettä tai paha maku.

Hammassäryn lievittyminen ei aina tarkoita, että vaiva olisi parantunut. Esimerkiksi hampaan sisällä oleva tulehdus voi edetä, vaikka kipu välillä vähenisi.

Milloin tarvitaan hammaspäivystystä?

Kaikki hammassärky ei vaadi päivystyshoitoa. Päivystyksellistä arviota tarvitaan kuitenkin silloin, kun oireet ovat voimakkaita tai viittaavat leviävään tulehdukseen.

Ota viipymättä yhteyttä hammaslääkäripäivystykseen, jos hammassärkyyn liittyy:

nopeasti lisääntyvä kasvojen tai kaulan turvotus
korkea kuume tai yleisvoinnin heikkeneminen
selvästi vaikeutunut suun avaaminen
nielemisen tai puhumisen vaikeutuminen
voimakas kipu, jota ei saada hallintaan tavanomaisella kipulääkityksellä.

Hengitysvaikeudessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Antibiootti ei yleensä yksin poista hammassärkyä

Hammassäryn syy on usein vaurioituneessa hampaassa, hampaan sisällä tai juuren ympärillä. Pelkkä antibiootti ei korjaa vaurioitunutta hammasta eikä tavallisesti poista tulehduksen lähdettä.

Antibioottia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun tulehdus leviää tai aiheuttaa yleisoireita. Varsinainen syy täytyy silti hoitaa hammaslääkärissä. Tilanteen mukaan hoitona voi olla esimerkiksi hampaan paikkaus, juurihoito, paiseen tyhjentäminen tai hampaan poisto.

Mistä hammassärky voi johtua?

Hammassäryn taustalla voi olla esimerkiksi reikä, lohjennut hammas, vuotava tai irronnut paikka, hammasytimen tulehdus, hampaan juuren alueen tulehdus tai oireileva viisaudenhammas.

Kivun sijainnin ja luonteen perusteella ei aina voi itse päätellä, mikä hammas oireilee tai mistä kipu johtuu.

Lue tarkemmin yleisimmistä aiheuttajista artikkelista Mistä hammassärky johtuu?